tiistai 18. tammikuuta 2011

Voiko ohjausta suunnitella?

Artikkelin ”Lähi-, etä- vai verkko-ohjausta” lopussa heitettiin ilmaan ajatus, että tulisiko opiskelijan vai ohjaajan määrittää ohjauksen eteneminen (aika, paikka, muoto, kesto, välineet jne.). Juha Hakala toteaa kirjassaan ”Opinnäyte ja sen ohjaaminen (1996)”, että ohjaaja on ainoa, joka kykenee kokemuksensa pohjalta näkemään ohjauksen suunnittelun tarpeen – ainakin työskentelyn alkuvaiheessa. Hänen mukaansa matkan varrella siihen kypsyy myös opiskelijakin.
Ehkä onkin niin, että ohjausprosessin suunnittelussa tulisi edetä seuraavasti:
Ensimmäisessä vaiheessa eli opintojen alussa tulisi opiskelijoille esitellä kaikki ohjauksen osa-alueet:
1. Ohjauksen muodot: ryhmä, -pari ja yksilöohjaus
2. Ohjauksen välineet: lähi- etä- ja verkko-ohjaus ja käytettävät ohjelmistot
3. Ohjaustilanteen rakenne:
  • tervehditään ja vaihdetaan kuulumisia, ohjaustapaamisen avaus
  • määritellään tämänkertaisen ohjaustilanteen tavoitteet (erillinen agenda), kesto ja osapuolet
  • käydään läpi, mitä edellisessä ohjauskeskustelussa on sovittu ja onko sovitut asiat hoidettu puolin ja toisin
  • pureudutaan tämänkertaiseen asiaan (agendan käsittely kohta kohdalta)
  • sovitaan toimenpiteistä, jotka tehdään seuraavaan ohjaustapaamiseen mennessä
  • allekirjoitetaan kirjallinen ohjaustapaamismuistio ja ohjaustapaamisen lopetus
4. Ohjauksen eteneminen opintoja tukevasti: alku, kehittymisvaihe, kysymisvaihe, tutkimusvaihe, yhteenveto, hypoteesit ja lopettaminen.
5. Ohjauksen pitoajankohta ja kesto
6. Ohjauksen pitopaikka
Alkuvaiheessa, kun nämä ohjauksen eri osa-alueet ovat vielä epäselviä opiskelijoille, niin on suotavaa, että ohjaaja muodostaa kuudesta ohjauksen osa-alueesta kullekin opiskelijalle sopivimmat kokonaisuudet.
Ajan myötä myös ohjattava oppii – ei vain eri osa-alueita, vaan myös sen, mitkä näistä eri osa-alueiden tarjoamista työvälineitä on hänelle itselleen sopivimmat ja pystyy näin ollen määrittelemään näitä ohjaajan puolesta. Aika, joka tähän kullakin opiskelijalla menee vaihtelee. Toiset opiskelijat haluavat alkaa suunnitella omaa ohjaustaan hyvin piankin opintojen alkamisen jälkeen ja toiset puolestaa toivovat ohjaajan suunnittelevan sen heidän puolestaan koko opintojensa ajan. Ohjaajan tuleekin viestiä selkeästi, onko tämä mahdollista ja tuoda tiettäväksi, missä vaiheessa opiskelijan toivotaan ottavan vastuu oman ohjauksensa suunnittemisesta.
Olen käsitellyt ohjauksen osa-alueiden neljää ensimmäistä kohtaa erillisissä tämän blogin artikkeleissa: Ohjauksen muotoja käsitellään artikkelissa ”Ohjauksen kohteena yksilö-, pari, ryhmä ja yhteisö!”, Ohjauksen välineitä artikkelissa: ”Lähi-, etä- vai verkko-ohjausta”, Ohjauksen rakennetta ja etenemistä (kohdat 3 ja 4) artikkelissa ”Miten ohjauksen tulisi edetä?”. Ohjauksen aikaa ja paikkaa käsitellään artikkelissa ”Ohjauksen ajan ja paikan valinta!”.
Lähteet: Takaja, J. (1996), Opinnäytetyö ja sen ohjaaminen, Johdatus tutkimusprosessin hallintaan, Gaudeamus, Tammer-Paino, Tampere

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti