Tämä viisiosainen artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Tämä ensimmäinen osa käsittelee oppimisprosessin vaiheita ja seuraavat neljä osaa pureutuvat erikseen kuhunkin vaiheeseen ja niihin sopiviin opetusmenetelmiin.
Opetuksen tehtävänä on edistää korkealaatuista oppimista. Oppiminen on prosessi, jonka edetessä opetuksen tehtävät ja siten myös tavoitteet vaihtelevat. Myös parhaat työtavat ja opetusmenetelmät riippuvat täten opetuksen tavoitteista.
Parhaat opetusmenetelmät ja työtavat riippuvat oppimisprosessin vaiheen lisäksi monesta muusta tekijästä, esimerkiksi ryhmän koosta ja ryhmädynamiikasta, opittavasta asiasta, käytettävissä olevasta ajasta, ja oppilaiden motivaatiosta.
Artikkelisarjaan valitut opetusmenetelmät ja työtavat ovat esimerkkejä kussakin vaiheessa sopiviksi koetuista menetelmistä. Lukija voi kokeilla menetelmiä omassa opetuksessaan ja kertoa kokemuksistaan muille lukijoille. Vaiheisiin sopivia menetelmiä on paljon laajempi määrä, kuin mitä tässä on mahdollista esitellä. Toivottavasti saamme siksi myös paljon uusia ideoita ja ehdotuksia hyviksi havaituista menetelmistä.
Opetuksen tehtävät ja oppimisprosessi
Opetuksen tehtäviä tai opetuksellisia tehtäviä on luokiteltu lukuisilla eri tavoilla. Eri aikakaudet ovat painottaneet eri asioita ja oppimisteorioiden kehittyminen on luonnollisesti vaikuttanut myös opetuksen tehtävien määrittelyyn. Käyn tässä läpi lyhyesti kolme erilaista opetuksen vaiheiden tai tehtävien mallia.
Vuorovaikutuksen vaiheisiin jaettu opetuksen vaiheiden malli
Uusikylä ja Atjonen kuvaavat kirjassaan Koskenniemen (1977) kolmivaiheisen prosessimallin.
1) Preinteraktiivinen vaihe
2) Interaktiivinen vaihe
3) Postinteraktiivinen vaihe.
Ensimmäinen vaihe käsittää opetuksen ennakkosuunnittelun. Tämä sisältää tyypillisesti opettajan suunnitelman, mutta myös oppilaat voivat tässä vaiheessa orientoitua aiheeseen esimerkiksi tutustumalla sisältöihin.
Toisessa vaiheessa opettaja ja oppilaat sopivat yhdessä opetusjakson tavoitteista, aikatauluista, oppimateriaaleista, työtavoista ja arviointitavoista. Tämän jälkeen edetään suunnitelman toteuttamisvaiheeseen ja lopuksi toteutumisen onnistumista arvioidaan.
Kolmannessa vaiheessa opettaja ja oppilaat pohtivat tahoillaan, miten opetusta voitaisiin parantaa kokemusten perusteella.
Engeströmin kahdeksan opetuksellista tehtävää
Engeström jakaa opetuksen tehtävät kahdeksaan vaiheeseen. Vaikka hän ei varsinaisesti puhu prosessista, ovat nämä vaiheet selvästi toisiaan seuraavia ja siten myös opetusprosessia kuvaavia.
1) valmistaminen uuteen ja motivointi: mielenkiinnon herättäminen, tiedollisen ristiriidan aiheuttaminen
2) orientointi: opiskelun tavoitteet ja orientaatioperusta
3) uuden tiedon välittäminen: orientaatioperustan täyttäminen ja rikastaminen muunnelmilla, yksityiskohdilla ja lisätiedoilla
4) opetetun kertaaminen: paneutuminen uudelleen keskeisiin kohtiin
5) systematisointi: tietoaineksen selventävä jäsentely
6) harjoitus: tiedon jalostaminen taidoksi
7) soveltaminen: uusien tehtävien ratkaisemin soveltamalla tietoa joko arvioivasti tai tuottavasti
8) kontrolli: opitun tiedon kriittinen tarkastelu ja oman oppimisen arviointi, myös opettajan kontrollin tulisi edesauttaa näitä.
Oppimisprosessilähtöiset opetuksen tehtävät
Pruuki tarkastelee ensisijaisesti oppimisprosessia, ei niinkään opetuksen vaiheita. Hän jakaa oppimisprosessin neljään vaiheeseen ja kuvaa opetuksen tehtäviä oppimisprosessin kussakin vaiheessa. Vaiheet ja tehtävät ovat:
1) orientoituminen: aikaisemman tiedon aktivointi
2) uuden aineksen prosessointi:
a. aiemmin opitun tarkentaminen, täydentäminen ja laajentaminen
b. havainnollistaminen ja konkretisointi
c. käsitteellistäminen ja abstraktioiden luonti
3) opitun aineksen koostaminen ja soveltaminen: asian tai ilmiön olennaisten piirteiden jäsentäminen ja opitun soveltaminen käytäntöön
4) opitun reflektointi: oppimisen pohtiminen ja itsearviointi.
Valitsin Pruukin mallin seuraavien artikkelien pohjaksi, sillä se pohjautuu näistä kolmesta mallista vahvimmin nimenomaan oppimiseen ja uusimpaan tietoon oppimisesta. Seuraavissa artikkeleissa perehdytään kuhunkin vaiheeseen ja niihin sopiviin opetusmenetelmiin.
Lue myös muut sarjan artikkelit:
Orientoitumisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä
Uuden aineksen prosessointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä
Lähteitä:
Engeström, Yrjö (1992): Perustietoa opetuksesta. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Pruuki, Lassi (2008): Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita Publishing Oy
Uusikylä, Kari & Atjonen, Päivi (2005): Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti