Ohjauksen ajan ja paikan valinta!

Ohjausta järjestettäessä mietitään yleensä sisällön lisäksi myös sitä, missä ja milloin ohjaus pidetään. Tässä artikkelissa käsittelemme tiiviisti tekijöitä, joita tulisi miettiä ohjauksen ajasta ja paikasta päätettäessä.

Ohjauksen pitopaikka

Useinmiten lähiohjausta annetaan oppilaitoksen tiloissa koulutuksen yhteydessä tai etäjaksojen välissä. Tulisikin tapauskohtaisesti miettiä, onko tämä kaikista antoisinta. Tarkoituksenahan on luoda ohjaustilanteeseen vapautunut ja luottavainen ilmapiiri, jonka aikana ohjattava uskaltaa kertoa olennaisen tärkeistä tunteista ja toiminnastaan. (Räikköläinen, 1995) Joskus ohjaustapaamisen pitämistä kahvilassa tai ravintolassakin voi harkita. Itselläni on oikein hyviä kokemuksia ohjauksen antamisesta kahvilassa. Kahvilan sijainti on yleensä valittu siten, että sinne on kaikkien helppo tulla ja keskustelun ilmapiiri on muodostunut vapautuneeksi. Eritoten hyvin kahvila on sopinut lyhyeen, tiettyyn akuuttiin ongelmaan keskittyneeseen ohjaustapaamiseen, joka on pidetty esim. ohjattavan ruokatunnilla tai työpäivän jälkeen. Toisaalta luottamuksellisten asioiden keskustelu yleisellä paikalla voi olla hankalaa.

Käytännön järjestelyt johtavat usein siihen, että päädytään ohjaustapaamisen pitämiseen oppilaitoksen tiloissa. Esim. ryhmäohjaustapaamisen järjestäminen muualla kuin oppilaitoksen tiloissa voi olla jopa mahdotonta. Oppilaitos on kuitenkin ohjaajan työpaikka ja suositellaankin ohjaustapaamisten pitämistä muualla kuin hänen työhuoneessaan, jossa ohjaajalla on ”psykologinen etulyöntiasema”. Kannattaa siirtyä neuvotteluhuoneeseen tai muuhun tilaan pois ohjaajan työhuoneesta, jolloin keskusteluasetelma muuttuu neutraaliksi. Tarvittaessa ohjaustapaaminen voidaan pitää myös ohjattavan työpaikalla. Ohjaustapaamisen pitämistä ohjaattavan tai ohjaajan kotona tulisi kuitenkin välttää.

Etäohjauksen hienous on siinä, että sen antaminen ei ole sidottuna mihinkään paikaan. Ohjausta voi antaa kännykkää, läppäriä tms. työvälinettä käyttäen esim. junassa. Tulee kuitenkin pitää huoli siitä, että noudattaa salassapitovelvollisuutta ja varoo myös sen tahatonta rikkomista etäohjaustyössään.

Ohjauksen aika

Ohjauksen aikaa voidaan käsitellä kahdella eri tavalla. Ensinnäkin sem voidaan nähdä tarkoittavan ohjaustilanteen ajallista kestoa. Onko määritelty jokin optimaalinen ohjaustilanteen kesto? Vai onko niin, että opintojen eri vaiheessa pidetyille ohjaustapaamisille on erimittainen optimaalinen pitoaika? Toiseksi ohjauksen aikaa voidaan myös tarkastella siitä näkökulmasta, kuinka pitkä aika menee ohjauksen tarpeen syntymisestä siihen, että ohjausta saadaan.

Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen opiskelijoille tarkoitetussa pro gradu -oppaassa lukee näin: ….monilla ohjaajilla on paljon ohjattavia, jolloin yhdelle ohjattavalle ei välttämättä riitä kovin paljon aikaa kovin usein.... ja edelleen näin ......koska ohjaajalla saattaa olla useita ohjattavia ja paljon muita kiireitä, ohjattava ei voi odottaa ohjaajalta kovin nopeaa reagointia.... http://www.valt.helsinki.fi/sosio/opiskelu/oppaat/graduopas/leipis.htm

Hieman ohjaajalähtöistä tekstiä, mutta kuitenkin tosiasia lienee se, että sekä ohjattavalla että ohjaajalla on kiire, joten kenenkään edun mukaista ei ole venyttää ohjaustapaamista tarpeettoman pitkäksi. Ohjenuorana voidaan pitää sitä, että opintojen alkuvaiheessa pidetyt ohjaustapaamiset ovat pidempiä kuin opintojen loppuvaiheessa pidetyt ja että ryhmäohjaustapaamiset ovat pidempiä kuin yksilöohjaustapaamiset. Mitään ohjaustapaamisen minuuttikestosuositusta ei voida antaa, mutta tutkimuksen mukaan ihmisen keskittyminen herpaantuu 45 minuutin jälkeen! Tästä näkökulmasta ajatellen olisi ehkä parempi pitää lyhyempiä ohjaustapaamisia useammin.

Ohjauksen aikaa voidaan myös tarkastella siitä näkökulmasta, kuinka pitkä aika menee ohjauksen tarpeen syntymisestä siihen, että ohjausta saadaan. Opiskelija haluaisi neuvoa ongelmaansa saman tien, mutta ohjaajalla saattaa olla aikaa henkilökohtaiseen yksilöohjaukseen vasta viikkojen kuluttua. Tätä ajoittamisongelmaa helpottaa tietokoneen ryhmätyökalut, sähköposti ja vertaistutorointi. Vastaus ohjattavalle esille nousseeseen ongelmaan voi näiden avulla löytyä nopeasti. Ohjaajalla olisikin hyvä olla varattuna aikaa myös sähköisessä muodossa hänelle on-line (chat-ohjelmat) ja off-line (sähköposti) tilassa esitettyihin kysymyksiin - mielelään päivittäin.

Itse aloitteen tekeminen ohjaustapaamisen järjestämiseksi tulisi opintojen alkuvaiheessa tulla ohjaajalta ja loppuvaiheessa ohjattavalta. Tämä siksi, että alkuvaiheessa ohjaustapaamisten sisältö voi olla hyvin pitkälti ohjaajan jo ennakkoon suunnittelemaa. Mitä pidemmälle opinnoissa edetään, sitä enemmän ohjaustapaamisissa käsitellään ohjattavalle esiin nousseita ongelmia eli tapaamisen sisällön määrittelee ohjattava. Se, missä vaiheessa vastuu siirtyy, on sovittava tapauskohtaisesti ohjaajan ja ohjattavan välillä. Ennakkosuunnittelu ja ohjaustapaamisessa käsiteltäviin asioihin perehtyminen on niiden nopean ja tehokaan käsitelyn edellytys. Jos käsiteltävät asiat ovat esillä ohjaajan aloitteesta, on niistä hyvä lähettää agendaa tutustuttavaksi ohjattavalle etukäteen ja toisin päin. Tässä on paljon opittavaa ja vastuuta myös ohjattavalle itselleen!

Etäohjauksen hienous (mutta myös vaara ohjaajan kannalta) on siinä, että sen antaminen ei ole sidottuna mihinkään aikaan. Sitä voi pyytää ja antaa kaikkina vuorokaudenaikoina. Tässä piilee ohjaajan kannalta se vaara, että työaika hämärtyy ja ohjausta annetaan iltaisin ja öisin kotikoneelta. Ohjattavan kannalta siinä on kuitenkin se hyvä puoli, että vastauksen esittämäänsä kysymykseen voi saada minuuteissa. Salassapitovelvollisuus tulee muistaa, kun ohjausta annetaan tai vastaanotetaan yhteiskäytössä olevilta tai salaamattomilla tietoliikenneyhteyksillä varusteltuilta tietokoneilta.

Lähteet: Räikköläinen, M. (1995), Ohjaamaan oppiminen ja oppimisen ohjaaminen. Opettajuus ohjauksen näkökulmasta. Loimaan ammatti-instituutin julkaisuja n:o 4.

Nettilähde:
http://www.valt.helsinki.fi/sosio/opiskelu/oppaat/graduopas/leipis.htm