keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Motivoinnilla ja aktivoinnilla kohti parempia oppimistuloksia

Modernit oppimisteoriat lähestyvät oppimista eri näkökulmista. Yhteistä niille on kuitenkin opiskelijan oman aktiivisuuden painottaminen. Lassi Pruuki listaa mainiossa kirjassaan Ilo opettaa modernien oppimisteorioiden kuusi näkökohtaa, joita voi hyödyntää paremman opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tämä artikkeli tarkastelee niistä ensimmäistä – opiskelijan motivaation ja aktiivisuuden edistämistä – tarjoten Pruukin kirjasta ja muista lähteistä poimittuja sekä kokemukseen perustuvia vinkkejä opettaja-ohjaajalle. Motivoitunut ja aktiivinen opiskelija oppii paremmin

tiistai 28. joulukuuta 2010

Blogin viitekehys ja tiivistetty sisältö

Laajasti tarkasteltuna ohjauksen toimintakenttinä voi olla 1. ohjaus ja urasuunnittelu, 2. ohjaus oppimisen tukena, 3. ohjaus työelämässä, 4. ohjauksellisuus kuntoutuksessa ja perhetyössä (Onnismaa, Pasanen, Spangar, toim., Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. PS-kustannus, 2000)

Blogin artikkeleissa keskitymme kolmeen ensimmäiseen osa-alueeseen ja rajaamme kuntoutuksen ja perhetyön viitekehyksemme ulkopuolelle. Erityisesti keskitymme ohjaukseen oppimisen tukena. Ohjauksen tehtävänä on kannustaa, tukea ja avustaa opiskelijaa opinnoissaan siten, että opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet toteutuvat tai peräti ylittyvät. Ohjauksen tarpeet ja siihen kohdistuneet odotukset voivat ollaa hyvin laajat ja moninaiset, mutta useinkaan opiskelija ei osaa määritellä millaista ohjausta hän voisi pyytää ohjaajaltaan/ohjaajiltaan. Tämän artikkelikokoelman tarkoituksena on antaa käsitys joistakin niistä keinoista, muodoista, menetelmistä ja malleista, joita ohjauksessa käytetään. Päätavoitteena on avata opiskelijan silmät ja ymmärrys siihen, että keinoja on olemassa – kun niitä vain osaa pyytää! Emme pyri kaikenkattavaan ja tyhjentävään kuvaukseen vaan annamme makupaloja omasta mielestämme tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista ohjauksen teemoista. Toivoisimmekin teiltä lukijat kommentteja ja käytännön esimerkkejä artikkeliemme täydennykseksi. Hyviä lukuhetkiä!

lauantai 18. joulukuuta 2010

Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO) eli Problem Based Learning (PBL): Tutoriaalin kulku

Ongelmalähtöinen oppiminen koostuu tutoriaaleista ja itsenäisestä opiskelusta


Ongelmalähtöinen oppiminen muodostuu ohjatuista tutoriaaleista ja itsenäisestä opiskelusta.

Ohjatuissa tutoriaaleissa annetaan opittavaan aiheeseen liittyvä virike (trigger), jonka avulla teemaan sukelletaan. Ryhmä määrittelee yhdessä mitä ongelmaa lähdetään ratkaisemaan ja asettaa itselleen oppimistavoitteet.

Opetusmenetelmät: Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO) eli Problem Based Learning (PBL)

Mitä ongelmalähtöinen oppiminen on?


Ongelmalähtöinen oppiminen perustuu todellisten tai todellisuutta simuloivien ongelmien ratkaisuun, jolloin opittava tieto kytkeytyy tiukasti työelämässä tarvittaviin taitoihin.

Menetelmässä keskitytään oppimisprosessiin ja osanottajia rohkaistaan omaksumaan ja soveltamaan kehittyviä taitojaan tunnistaa, analysoida ja ratkoa yhä vaikeampia tilannesidonnaisia ongelmia. Ongelmanratkaisu itsessään ei ole menetelmän pääfokuksessa, vaan ongelmien avulla lisätään ymmärrystä ja tietoa.