Aikuinen oppijana, millaisia valmiuksia tarvitaan?
Aikuisopiskelijoille suunnatuista kartoituksista pyritään hahmottamaan oppijan tavat ja kyvyt oppia.
Toimittamasssaan kirjassa Lätti ja Putkuri, Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan, tuovat esille kirjan alku sivuilta, että ”aikuisopiskelijan ohjauksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa löytämään oma oppimistyyli ja kehittäämään sitä entistä paremmaksi.” (Lätti&Putkuri (toim.) 2009,21). Kysymys kuuluu kuinka löytää oma oppimistyyli tai millainen oppija olen? Näihin tulee ensin löytää vastauksia, jotta voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen, kehittämään ja hiomaan omaa oppimistyyliä tai niitä vahvuuksia, jotka on löytänyt omasta tyylistään oppijana.
Aikuisopiskelijalle on kertynyt paljon tietotaitoa. Tämän tietotaidon esille saaminen ja käyttöön valjastaminen edellyttää opettajalta hyvää ohjauksellista otetta, johon sisältyy se, että opettajalla on opiskelijan kykyjen ja lahjojen tuntemusta. Miten opin parhaiten on kysymys, johon haetaan vastauksia oppimistesteillä ja kartoituksilla. Aikuisopiskelijalle opettajan antama ohjauksellinen tuki tai peilinä olo, on keskeisimpiä opintojen eteenpäin etenemisen edellytyksiä. Näiden ohjauskeskustelujen pohjaksi opettajalle on oppimistestit hyvänä apuna ja suunnan näyttäjänä opiskelijan kyvyistä ja taidoista oppia uusia asioita.
Aikuisopiskelijan ohjauskeskustelujen keskeisimpiä sisältöjä
Aikuisopiskelijan ohjauksessa tulee ottaa aina huomioon se, että hänen kokemukset aiemmasta opiskelusta ja oppimisesta voivat olla useiden vuosien takaa, joten hän tarvitsee opiskelutaitojen harjoittelemista sekä tietoa oppimisesta ja omasta tavastaan oppia.(Lätti&Putkuri (toim.) 2008,53).
Aikuisopiskelijan ohjauksen sisältöja ovat opinnoissa tukeminen, oppimaan oppiminen ja ammattitaidon kehittyminen.(Lätti&Putkuri (toim.) 2008,52).Ohjauksen keinoin tuetaan oppijaa löytämään keinoja oman oppimistapansa ja omien kykyjensä kehittämiseen sekä selventämään kuvaa itsestään oppijana.(Lätti&Putkuri (toim.) 2008,54). Ohjauksen keskeisemmät alku lähtökohdat ovat Lätin ja Putkurin mukaan (2008) saada opiskelija tietoiseksi omasta tavastaan oppia ja sen jälkeen löydettyjen oppimistapojen kehittäminen.
Työssä oppimaan
Toimin opettajana työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja siksi koen läheiseksi työelämälähtöisen opiskelun. Opetusministeriö on halunut parantaa ja tiivistää työelämälähtöistä opiskelua korkeakouluissa. Tähän tiivistämiseen on haettu vastauksia oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttöönotolla korkeakoulujen aikuiskoulutuksessa.(Lätti&Putkuri (toim.) 2009,178). Työssä oppiminen on yksi oppimistesteillä mitattavissa oleva oppimisen muoto.
Tynjälän (1999) mukaan oppimistyylit voidaan jakaa seuraavaanlaisesti: 1)Suuntautumattomat , 2)Toistamissuuntautuneet , 3)Merkityssuuntautuneet , 4)Soveltamissuuntautuneet. Näistä neljästä oppimistyylistä soveltamissuuntautuneet ovat oppijoita, joille oppimisopimustyylinen, työelämälähtöinen opiskelu sopii parhaiten, koska he pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta on käytännön hyötyä itselle:
· yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön
· miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan
Soveltamissuuntautuneet saattavat myös kokea hyvin abstraktien asioiden oppimisen vaikeaksi, sillä niitä on vaikeaa soveltaa käytäntöön. (www.opiskelu ohjeita Turun yliopiston opiskelijoille).
Oppimisopimustyylinen opiskelu ei siis sovi kaikille aikuisopiskelijoille ensijaisena oppimistyylinä.
Tämän vuoksi, kun halutaan ohjata aikuisopiskelijaa löytämään oma sopiva tapa edetä opiskeluissa, on motivaation säilymisen kannalta tärkeää löytää yhdessä opiskelijan kanssa, sopivin tapa löytää tavat oppimaan oppimiselle.
Työelämälähtöinen opiskelu on tämän päivän työelämään harjaannuttavaa, mutta tässäkin on hyvä tarkastella asiaa laajemmin erilaisten oppijoiden lähtökohdat huomioon ottaen. Aikuisopiskelijan on sovitettava opiskelu lukuisten muiden tärkeiden tehtävien rinnalle ja siksi motivaation säilymiseen ja löytymiseen tulee ohjauksessa kiinnittää huomiota. Motivaation säilymiseen edesauttaa oman oppimistyylin löytäminen ja syventäminen.
Älykkyyden lajit
Kyky oppia uusia asioita liitetään älykkyyteen. Tutkijat ovat listanneet seitsämän älykkyyden ilmenemismuotoa:matemaattis-loogisen ja kielellisen lahjakkuuden, musikaalisen, visuaalisen, kinesteettisen,sosiaalisen ja intrapersoonallisen sekä myöhemmin teoriaan mukaan tulleen naturaalisen älykkyyden.(www.älykkyyden lajit.fi). Oma käsitykseni on, että lahjakkuuden lajeja on tämän lisäksi vielä useita muitakin, joita ei vielä ole nimetty tai löydetty. Länsimainen yhteiskunta painottaa oppimisessa ja älykkyydessä vain matemaattis-loogista ja kielellistä lahjakkuutta. Oppimistesteillä voidaan karoittaa lahjakkuuden alueita ja näin päästä syvällisemmin itsetuntemuksen alueelle, jota oppmistesteistä vastauksia haluava, tarvitsee. Oppiminen ja kyky oppia on osa oma persoonallisuutta ja siten hyvin arka ja sensitiivinen alue.
Laajasti käsitettynä meidän tulisi oppia, miten aivot ja muisti toimivat, miten informaatiota tallennetaan, palautetaan mieleen ja yhdistetään muuhun informaatioon ja, miten etsitään uutta tietoa – nopeasti – aina kun sitä tarvitaan.(Dryden&Vos 1997,93). Tapoja oppia uusia asioita on yhtä monta, kuin on oppijoitakin. Oppimistestit ja niiden avulla saadut tulokset oppimisesta ovat monin tavoin kartoittamatonta aluetta, koska ne liittyvät olennaisesti aivotutkimukseen eli aivojen toimintaan. Aivot ovat tutkimusalueena päättymätön alue. Ihmiskunta ei ole pystynyt vielä tähän päivään mennessä selvittämään aukottomasti aivojen toimintaa, rakennetta ja kapasiteettia. Tästä voisi tehdä sen päätelmän, että oppimistesteillä ei siis voida aukottomasti kertoa oppijalle kaikkia hänen kykyjään ja tapojaan oppia uusia asioita.
LÄHTEET:
Dryden G, Vos J.1997. Oppimisen vallankumous. Ohjelma elinikäistä oppimista varten. Juva:WSOY.
Lätti, M, Putkuri P. 2008 (toim.). Ohjaus on kuin tekisi palapeliä. Näkökulmia aikuisopiskelijan ohjaukseen ammattikorkeakouluissa. Tampere: Juvenes Print.
Lätti, M, Putkuri P. 2009 (toim.). Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Jyväskylä: Kopijyvä Oy.
Tynjälä, P.1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Helsinki: Kirjayhtymä.
Netti lähteet:
www.oppiminen.utu.fi (opiskelu ohjeita Turun yliopiston opiskelijoille.)
http://opetuki2.tkk.fi/top/ (älykkyystestit)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti