Opitun reflektointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Reflektointivaihe on neljäs ja viimeinen vaihe.

Uusimmat oppimisteoriat painottavat reflektointia oppimiseen kuuluvana tärkeänä vaiheena. Reflektio on omien uskomusten oikeutusten tutkimista. Siihen kuuluu taito nähdä tilanne useista näkökulmista ja kyky etsiä vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille.

(Mezirow.)

Merkittävät oppimiskokemukset sisältävät aina kriittistä reflektiota. Reflektio mahdollistaa uudistavan oppimisen, sillä siinä arvioidaan kriittisesti uudelleen omia käsityksiä ja toimintatapoja. Reflektointiprosessin aikana opiskelija tulee tietoiseksi oman tiedon ja osaamisen tasosta, mikä auttaa suuntaamaan opiskelun oikein jatkossa.

Engeström käyttää kuvaamansa täydellisen oppimisprosessin viimeisestä vaiheesta termiä kontrolli, mutta hänen kuvaamansa itsekontrolli sisältää hyvin paljon samoja elementtejä kuin reflektio.

Reflektointi on tärkeä vaihe riippumatta opetuksen muodosta. Esimerkiksi Aeblin mukaan myös demonstraatioon ja jäljittelyyn perustuvassa mallioppimisessa viimeinen tärkeä vaihe on itsearviointi, se että osaa itse arvioida suoritteensa virheettömyyttä.

Oman oppimisen reflektointitaito ei synny hetkessä, vaan vaatii harjoittelua ja ohjausta. Valittavilla opetusmenetelmillä voidaan reflektointia aktivoida ja kehittää. Pruukin mukaan ohjaus ja palaute ovat merkittävässä roolissa opiskelijan reflektointitaitojen kehittymisessä. Siksi opettajalla ja opettajan valinnoilla on merkittävä rooli reflektoinnin toteutumisessa – vaikka reflektointi sinällään on opiskelijan itsensä tehtävä.

Reflektointia tukevia opetusmenetelmiä

l        Porinaryhmä on lyhyt keskusteluhetki pareittain tai pienryhmissä. Opettaja ohjeistaa keskustelun aiheen ja tavoitteen ja määrittelee käytettävissä olevan ajan. Sopii monenkokoisille ryhmille ja myös spontaanisti käytettäväksi. Sopii kaikkiin oppimisvaiheisiin, mutta reflektointivaiheessa hyviä keskustelunaiheita olisivat Pruukin mukaan esimerkiksi mitä olet oppinut, mitä et ole vielä ymmärtänyt, mitä aiot opiskella seuraavaksi ja miten.

l        Oppimispäiväkirja on oppijan kuvaus omasta oppimisestaan. Muoto on yksilöllinen, mutta sisällytettävät asiat sovitaan yhdessä. Päiväkirjassa voi esimerkiksi kuvata omaa oppimista ja opittuja asioita, arvioida omaa edistymistään ja opiskeluaan. Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan koko opiskelun ajan, joskin vasta opiskelun loppuvaiheessa oppimisen arviointia voi tehdä kokonaisuutena.

l        Reflektoiva kirjoittaminen sisältää samoja elementtejä kuin oppimispäiväkirja. Kirjoitustehtävä voi kuitenkin olla suppeampi käsitellen esimerkiksi oppimisen arviointia kurssin päätyttyä, kun taas oppimispäiväkirjaan voidaan sisällyttää monia teemoja ja sitä kirjoitetaan koko kurssin kuluessa. Reflektoivassa kirjoitustehtävässä voidaan pohtia vaikka seuraavia kysymyksiä: mitä tietoja olen oppinut, mitä osaan oppimillani tiedoilla tehdä, millä tavalla olen opiskellut, miten voisin kehittää opiskeluani

Reflektointi kehittää myös opettajaa

Myös opettajan on tärkeää reflektoida omaa toimintaansa, jotta voisi kehittyä työssään. Lainaan tähän koulutuksessa ryhmätyönä laatimamme reflektointiohjeistuksen opettajalle:

Ohjeet opetustilanteen reflektointiin

1. Palaa opetustilanteeseen välittömästi opetustilanteen jälkeen löytääksesi opetustilanteen onnistumiset ja kehitettävät kohdat, sekä sellaiset seikat opetustilanteessa, jotka jäivät askarruttamaan.

2. Analysoi tilannetta myönteisesti, mutta itsekriittisesti kysymysten avulla:

Mitä: mitä tunsit, havaitsit, ajattelit ja teit?

Kuinka: kuinka ajattelit ja toimit, oliko toimintasi menestyksellistä?

3. Arvioi kokemuksesi uudelleen analyysin perusteella:

Miksi: miksi havaitsit tiettyjä asioita, miksi tunsit, ajattelit ja toimit tietyllä tavalla? Pohdi toimintasi syitä ja seurauksia.

4. Arvioi saavuttamiasi tuloksia:

Mitä: mitä opit tutkiskelun pohjalta? Avasiko se uusia näkökulmia?

Miten: miten voit kehittää opetustasi tämän pohjalta?

Lue myös muut sarjan artikkelit:

Opetuksen tehtävät ja tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa

Orientoitumisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Uuden aineksen prosessointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Opitun aineksen koostamis- ja soveltamisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

 

Lähteitä:

Aebli, Hans (1991): Opetuksen perusmuodot. Juva: WSOY.

Engeström, Yrjö (1992): Perustietoa opetuksesta. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Pruuki, Lassi (2008): Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita Publishing Oy

Kupias, Päivi (2001): Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Educa-instituutti.