Modernit oppimisteoriat lähestyvät oppimista eri näkökulmista. Yhteistä niille on kuitenkin opiskelijan oman aktiivisuuden painottaminen. Lassi Pruuki listaa mainiossa kirjassaan Ilo opettaa modernien oppimisteorioiden kuusi näkökohtaa, joita voi hyödyntää paremman opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Tämä artikkeli tarkastelee niistä ensimmäistä – opiskelijan motivaation ja aktiivisuuden edistämistä – tarjoten Pruukin kirjasta ja muista lähteistä poimittuja sekä kokemukseen perustuvia vinkkejä opettaja-ohjaajalle. Motivoitunut ja aktiivinen opiskelija oppii paremmin
.
.
Motivaation synnyssä opittavan asian merkityksellisyys on olennaista
Oppimismotivaatio syntyy kiinnostuksesta opiskeltavaan asiaan. Jos asia on merkityksellinen opiskelijan oman elämän kannalta, syttyy motivaatio helpommin. Ohjaaja voi omalla toiminnallaan edistää merkityksellisyyden syntymistä.
Myös opiskelun tavoitteet vaikuttavat motivaatioon. Miten arvokas tavoite on opiskelijalle? Tutkinnon arvo määräytyy opiskelijan mielessä eri tavalla kuin esimerkiksi uuden taidon oppiminen. Eri opiskelijoille tavoitteen arvo on erilainen ja siten myös kiinnostuksen tasot vaihtelevat.
Tavoite liittyy motivaatioon myös toista kautta: sen saavuttamisen todennäköisyydellä voi olla ratkaiseva merkitys motivoitumisen kannalta. Jos opiskelija katsoo jo opintojen alussa, että tavoite on hänen ulottumattomissa, voi olla vaikea motivoitua kurssin käymiseen.
Keinoja motivointiin:
l Kerro opetuksen/koulutuksen/luennon alussa tavoitteet sekä mitä opiskelijat osaavat sen päätyttyä. Kerro samalla mihin opiskeltavaa tietoa tai taitoa tarvitaan tai missä sitä voi käyttää.
l Jos mahdollista, ota opiskelijat mukaan opetuksen suunnitteluun. Selvitä ainakin opiskelijoiden odotukset ja tavoitteet ennakkokyselyn, keskustelun tai ryhmätyön avulla.
l Kerro jo opiskelun alussa, miten oppimista arvioidaan, miten arvosanat muodostuvat sekä mitä asioita arvioinnissa painotetaan.
l Laadi tehtävät siten, että ne liittyvät mahdollisimman konkreettisesti opiskelijoiden arkielämään tai tulevaan työelämään. Aidot käytännön ongelmat ja kysymykset, joihin opittava sisältö tarjoaa ratkaisun, osoittavat merkityksellisyyden. Pyydä myös opiskelijoita miettimään käyttökohteita opittavalle asialle.
l Kerro omista kokemuksistasi niin asian oppimisen näkökulmasta kuin asian hyödyllisyyden näkökulmasta. Mikä auttoi sinua oppimaan asian? Mitä hyötyä asian osaamisesta on sinulla ollut?
l Selvitä opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet ja pyri mahdollisuuksien mukaan linkittämään opittava asia niihin.
l Pyri luomaan avoin ja turvallinen oppimisympäristö.
l Ole kiinnostunut opiskelijoista, innosta ja kannusta heitä oppimaan.
l Anna rohkaisevaa palautetta, joka auttaa uskomaan tavoitteen saavuttamiseen.
Aktivointi edistää oppimista
Syväoppiminen vaatii opittavan asian aktiivista työstämistä. Opetuksessa tulisi suosia opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä tukevia menetelmiä.
Keinoja opiskelijoiden aktivointiin:
l Kysy kysymyksiä. Mitä kokemuksia ja näkemyksiä asian tiimoilta on? Mitä tiedätte asiasta entuudestaan? Mikä asiassa kiinnostaa? Miksi asia tuntuu tärkeältä? Miksi asia ei kiinnosta? Aktivoinnin lisäksi kysymyksillä ohjaaja saa selville opiskelijoiden tiedon tason sekä miten asia on ymmärretty.
l Käytä vaihtelevia ja oppimista aktivoivia opetusmenetelmiä. Menetelmät voidaan luokitella monella tavalla, esimerkiksi ohjaajan ja oppijoiden yhteisen työskentelyn menetelmät, ykilökekeiset mentelmät ja ryhmätyömenetelmät. Opetusmenetelmistä on julkaistu runsaasti kirjallisuutta ja aineistoa löytyy runsaasti myös netistä. Myös tässä blogissa on opetusmenetelmiin liittyviä artikkeleita. Menetelmistä ei saa kuitenkaan tulla itseistarkoitus.
l Kehitä myös perinteistä luento-opetusta aktivoivaan suuntaan, pois ohjaajan monologista:
o Laita opiskelijat keskustelemaan pareittain tai pienryhmissä annetusta aiheesta tai ongelmasta. Tämän jälkeen heidät on huomattavasti helpompi saada puhumaan myös koko ryhmän kuullen aiheesta.
o Teetä aktivoivia kirjoitustehtäviä. Esimerkiksi ennen aloitusta pyydä kirjoittamaan mitä kaikkea opiskelija aiheesta jo tietää. Tämä aktivoi aikaisemman tiedon, jonka päälle voi uutta tietoa lähteä rakentamaan. Tai käsiteltyäsi yhden asiakokonaisuuden, pyydä opiskelijoita kirjoittamaan lyhyt yhteenveto asiasta.
Lähteitä:
Pruuki, Lassi (2008): Ilo opettaa. Tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita Publishing Oy
Kupias, Päivi (2001): Oppia opetusmenetelmistä. Helsinki: Educa-instituutti.
Nimimerkki Matilda kommentoi viestissään artikkelia näin:
VastaaPoistaMotiovinti onkin keskeisimpiä opettajan arjessa hallittavia taitoja. Motivoinnin alueella ei voi koskaan olla täysin oppinut. Artikkelissa käydään kattavasti läpi ne asiat, jotka tällä hetkellä on käytännössä opettajien ja ohjaajien käytössä.
Oma kokemukseni tämän lisäksi on, että erittäin haasteellisten oppijoiden piirissä useat eri ohjauskeskustelut tukevat motivoitumista opittavaan aiheeseen ja auttavat ei motivoituneita oppijoita eteenpäin.
Artikkelin käytännön ohjeet ovat arjen työssä testattuja ja toimivia.