Ongelmalähtöinen oppiminen koostuu tutoriaaleista ja itsenäisestä opiskelusta
Ongelmalähtöinen oppiminen muodostuu ohjatuista tutoriaaleista ja itsenäisestä opiskelusta.
Ohjatuissa tutoriaaleissa annetaan opittavaan aiheeseen liittyvä virike (trigger), jonka avulla teemaan sukelletaan. Ryhmä määrittelee yhdessä mitä ongelmaa lähdetään ratkaisemaan ja asettaa itselleen oppimistavoitteet.
Itseohjautuvan opiskeluvaiheen aikana kukin opiskelee itsenäisesti.
Sen jälkeen on taas ohjatun tutoriaalin vuoro, jossa opittu puretaan yhteisessä purkukeskustelussa.
Tutoriaalin tavoitteet ja järjestelyt
Tutoriaalin tavoitteena on
l aktivoida ja tuoda esiin kunkin aiemmin hankittu osaaminen
l auttaa käyttämään ja soveltamaan aiemmin hankittua osaamista
l auttaa tunnistamaan asiat, joita ei vielä tiedetä tai osata
l määritellä ryhmän oppimistavoitteet.
Tutoriaaliin osallistuu ryhmä opiskelijoita, yleensä 8-12, ja tuutori, jonka vastuulla on fasilitoida tilaisuus. Ryhmässä on määrätty tietyt roolit ja vastuu vaihtuu siten, että kukin opiskelija saa vuorollaan toimia kussakin roolissa:
l Puheenjohtaja, joka vastaa agendan kirjoittamisesta ja toimittamisesta etukäteen. Hän johtaa puhetta ja aktivoi ryhmää.
l Sihteeri, joka kirjaa ylös käydyn keskustelun ja löydökset, ei osallistu itse.
l Havainnoija, joka tarkkailee osallistujia ja antaa lopuksi palautteen kaikille.
Ohjaaja on valmistellut etukäteen opittavaa asiaa koskevan virikkeen. Virikemateriaali voi koostua aiheesta riippuen esimerkiksi
l kirjallisesta kertomuksesta
l lehtileikkeistä
l valokuvista
l videoleikkeistä
l tilastollisesta datasta tai
l tapauskuvauksesta.
Tutoriaalin kulku
Menetelmästä on käytössä lukuisia variaatioita. Kaikki kuitenkin noudattavat tyypillisesti seitsemänvaiheista etenemistä, jonka vaiheet ovat seuraavat:
1) Opiskelijat tutustuvat valmisteltuun virikkeeseen ensin itsenäisesti. Sen jälkeen ryhmä käy läpi vieraat tai epäselvät käsitteet ja sanat, joita virikkeessä tuli vastaan. Ne, jotka eivät keskustelun avulla selvinneet, listataan.
2) Ongelmasta päättäminen
· Ryhmä keskustelee, mistä virikkeessä oli kyse. Määritellään ongelma/ongelmat, joihin lähdetään hakemaan ratkaisua.
· Opintojakson kuvauksesta voi saada vihiä haettuun ongelmaan.
3) Analysointivaihe eli aivoriihi, jossa käsitellään ongelmaa
· Analysointivaiheessa pyritään selvittämään, mitä ryhmä jo tietää aiheesta. Kunkin opiskelijan tulisi pyrkiä tuomaan esiin oma aikaisempi tietämyksensä ja näkemyksensä asiasta. Ohjaaja näkee ryhmän kokonaistiedon tason tässä vaiheessa helposti.
· Ajatukset kirjataan esim. Post-It –lapuille seuraavaa vaihetta varten.
4) Luokittelu ja jäsentäminen
· Analysointivaihe paljastaa lukuisia eri näkökulmia ja lähestymistapoja ongelmaan. Käsitteiden välisiä suhteita jäsennetään luokittelun avulla.
· Jos edellisessä vaiheessa on käytetty Post-It –lappuja, voidaan niitä luokitella ja loogisen yhteisen kokonaisuuden saavuttamiseksi.
· Miellekartan luomiseen on myös muita tapoja.
5) Oppimistavoitteiden ja avainsanojen määrittely
· Ryhmä päättää yhdessä mihin kysymyksiin pitää löytää vastaus. Kysymykset kirjataan ylös. Ohjaaja varmistaa, että oppimistavoitteet ovat fokusoituja, saavutettavia, ymmärrettäviä ja sopivia.
· Kun ongelma ja oppimistavoitteet on määritelty, ryhmä listaa vielä niihin liittyvät tärkeimmät avainsanat. Niiden tärkein merkitys on päästä tiedonhakuun käsiksi helpommin.
6) Itsenäinen ja itseohjautuva opiskelu
· Opiskelijat perehtyvät aiheeseen itsenäisesti. Kukin opiskelija perehtyy kaikkiin oppimistavoitteissa määriteltyihin osa-alueisiin. Ohjaaja voi fokusoida tiedonhakua määrittelemällä käytettäviä lähdeteoksia etukäteen.
7) Purkukeskustelu oppimistavoitteiden pohjalta
· Opittu puretaan seuraavassa tutoriaalissa etukäteen lähetetyn agendan pohjalta. Kukin opiskelija kertoo omat löydöksensä sekä yksilöi käyttämänsä lähdeaineistot. Mitä vähemmän joudutaan turvautumaan muistiinpanoihin, sen paremmin asia on sisäistetty.
· Myös avoimeksi jääneistä kysymyksistä keskustellaan. Tuutori varmistaa, että oppimistavoitteet on saavutettu.
Tuutoriohjaajan rooli tutoriaalissa
Tuutoriohjaajan tehtävänä on fasilitoida tutoriaali. Tuutori auttaa puheenjohtajaa tarvittaessa ryhmändynamiikan ylläpidossa ja tehtävästä suoriutumisessa. Tuutorin tehtävänä on myös varmistaa, että ryhmä saavuttaa oppimistavoitteet ja että ne ovat linjassa opetussuunnitelman kanssa.
Ohjaaja tarkkailee ryhmää ja tarvittaessa kirjaa muistiin kunkin opiskelijan kohdalle arvioinnin. Ohjaajalle voi olla vaikeaa olla puuttumatta keskusteluun ja tottua sivustaseuraajan rooliin. Menetelmä vaatiikin ohjaajalta itsehillintää ja luottamusta menetelmään – muuten se ei toimi.
Lisää aiheesta tässä blogissa:
Opetusmenetelmät: Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO) eli Problem Based Learning (PBL)
Lähteitä:
Ongelmaperustainen pedagogiikka : teoriaa ja käytäntöä / toimittanut Esa Poikela (Tampere : Tampere University Press, 2002)
Ongelmalähtöinen oppiminen : uusi tapa oppia / toimittaneet David Boud ja Grahame I. Feletti (Helsinki: Terra cognita, 1999)
Helelä, Matti & Fagerholm, Harriet (2008).
Tracing the Roles of the PBL Tutor. A Journey of Learning, Haaga-Helia Publication Series. Discussion 10/2008.
Tracing the Roles of the PBL Tutor. A Journey of Learning, Haaga-Helia Publication Series. Discussion 10/2008.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti