Opitun reflektointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Reflektointivaihe on neljäs ja viimeinen vaihe.

Uusimmat oppimisteoriat painottavat reflektointia oppimiseen kuuluvana tärkeänä vaiheena. Reflektio on omien uskomusten oikeutusten tutkimista. Siihen kuuluu taito nähdä tilanne useista näkökulmista ja kyky etsiä vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille.

Opitun aineksen koostamis- ja soveltamisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Koostaminen ja soveltaminen on kolmas vaihe.

Pruukin mukaan koostaminen on asian tai ilmiön olennaisten piirteiden jäsentämistä ja kantavien rakenteiden muodostamista. Osittain tätä tapahtuu jo oppimisprosessin edellisessä, uuden asian prosessointi –vaiheessa. Tärkeää on saada opiskelijat pohtimaan, mikä asiassa tai ilmiössä on olennaista ja perustavaa, mitkä ovat asian tai ilmiön olennaiset periaatteet tai lainalaisuudet ja mihin kaikkeen ne liittyvät.

Uuden aineksen prosessointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Uuden aineksen prosessointi on toinen vaihe.

Orientoitumisvaiheen jälkeen oppimisprosessissa on vuorossa uuden aineksen prosessointi. Pruukin mukaan uuden tiedon ja taidon prosessoinnissa opetuksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa tarkentamaan, täydentämään ja laajentamaan aikaisemmin oppimaansa.

Orientoitumisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Orientoituminen on ensimmäinen vaihe.

Engeströmin täydellisen oppimisen prosessissa kaksi ensimmäistä vaihetta ovat motivoituminen ja orientoituminen. Motivoitumisessa hän painottaa tiedollisen ristiriidan syntymistä. Orientoitumisessa muodostetaan tietoinen ennakkokuva eli orientaatioperusta.

Tässä artikkelissa käsittelemme orientoitumista hieman laajemmin ja ehkä myös vähän käytännönläheisemmin.

Opetuksen tehtävät ja tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa

Tämä viisiosainen artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Tämä ensimmäinen osa käsittelee oppimisprosessin vaiheita ja seuraavat neljä osaa pureutuvat erikseen kuhunkin vaiheeseen ja niihin sopiviin opetusmenetelmiin.

Opetuksen tehtävänä on edistää korkealaatuista oppimista. Oppiminen on prosessi, jonka edetessä opetuksen tehtävät ja siten myös tavoitteet vaihtelevat. Myös parhaat työtavat ja opetusmenetelmät riippuvat täten opetuksen tavoitteista.

Ohjauksen ajan ja paikan valinta!

Ohjausta järjestettäessä mietitään yleensä sisällön lisäksi myös sitä, missä ja milloin ohjaus pidetään. Tässä artikkelissa käsittelemme tiiviisti tekijöitä, joita tulisi miettiä ohjauksen ajasta ja paikasta päätettäessä.

Voiko ohjausta suunnitella?

Artikkelin ”Lähi-, etä- vai verkko-ohjausta” lopussa heitettiin ilmaan ajatus, että tulisiko opiskelijan vai ohjaajan määrittää ohjauksen eteneminen (aika, paikka, muoto, kesto, välineet jne.). Juha Hakala toteaa kirjassaan ”Opinnäyte ja sen ohjaaminen (1996)”, että ohjaaja on ainoa, joka kykenee kokemuksensa pohjalta näkemään ohjauksen suunnittelun tarpeen – ainakin työskentelyn alkuvaiheessa. Hänen mukaansa matkan varrella siihen kypsyy myös opiskelijakin.

Ehkä onkin niin, että ohjausprosessin suunnittelussa tulisi edetä seuraavasti:

Ensimmäisessä vaiheessa eli opintojen alussa tulisi opiskelijoille esitellä kaikki ohjauksen osa-alueet: