Opitun reflektointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Reflektointivaihe on neljäs ja viimeinen vaihe.

Uusimmat oppimisteoriat painottavat reflektointia oppimiseen kuuluvana tärkeänä vaiheena. Reflektio on omien uskomusten oikeutusten tutkimista. Siihen kuuluu taito nähdä tilanne useista näkökulmista ja kyky etsiä vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille.

Opitun aineksen koostamis- ja soveltamisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Koostaminen ja soveltaminen on kolmas vaihe.

Pruukin mukaan koostaminen on asian tai ilmiön olennaisten piirteiden jäsentämistä ja kantavien rakenteiden muodostamista. Osittain tätä tapahtuu jo oppimisprosessin edellisessä, uuden asian prosessointi –vaiheessa. Tärkeää on saada opiskelijat pohtimaan, mikä asiassa tai ilmiössä on olennaista ja perustavaa, mitkä ovat asian tai ilmiön olennaiset periaatteet tai lainalaisuudet ja mihin kaikkeen ne liittyvät.

Uuden aineksen prosessointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Uuden aineksen prosessointi on toinen vaihe.

Orientoitumisvaiheen jälkeen oppimisprosessissa on vuorossa uuden aineksen prosessointi. Pruukin mukaan uuden tiedon ja taidon prosessoinnissa opetuksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa tarkentamaan, täydentämään ja laajentamaan aikaisemmin oppimaansa.

Orientoitumisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Orientoituminen on ensimmäinen vaihe.

Engeströmin täydellisen oppimisen prosessissa kaksi ensimmäistä vaihetta ovat motivoituminen ja orientoituminen. Motivoitumisessa hän painottaa tiedollisen ristiriidan syntymistä. Orientoitumisessa muodostetaan tietoinen ennakkokuva eli orientaatioperusta.

Tässä artikkelissa käsittelemme orientoitumista hieman laajemmin ja ehkä myös vähän käytännönläheisemmin.

Opetuksen tehtävät ja tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa

Tämä viisiosainen artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Tämä ensimmäinen osa käsittelee oppimisprosessin vaiheita ja seuraavat neljä osaa pureutuvat erikseen kuhunkin vaiheeseen ja niihin sopiviin opetusmenetelmiin.

Opetuksen tehtävänä on edistää korkealaatuista oppimista. Oppiminen on prosessi, jonka edetessä opetuksen tehtävät ja siten myös tavoitteet vaihtelevat. Myös parhaat työtavat ja opetusmenetelmät riippuvat täten opetuksen tavoitteista.

Ohjauksen ajan ja paikan valinta!

Ohjausta järjestettäessä mietitään yleensä sisällön lisäksi myös sitä, missä ja milloin ohjaus pidetään. Tässä artikkelissa käsittelemme tiiviisti tekijöitä, joita tulisi miettiä ohjauksen ajasta ja paikasta päätettäessä.

Voiko ohjausta suunnitella?

Artikkelin ”Lähi-, etä- vai verkko-ohjausta” lopussa heitettiin ilmaan ajatus, että tulisiko opiskelijan vai ohjaajan määrittää ohjauksen eteneminen (aika, paikka, muoto, kesto, välineet jne.). Juha Hakala toteaa kirjassaan ”Opinnäyte ja sen ohjaaminen (1996)”, että ohjaaja on ainoa, joka kykenee kokemuksensa pohjalta näkemään ohjauksen suunnittelun tarpeen – ainakin työskentelyn alkuvaiheessa. Hänen mukaansa matkan varrella siihen kypsyy myös opiskelijakin.

Ehkä onkin niin, että ohjausprosessin suunnittelussa tulisi edetä seuraavasti:

Ensimmäisessä vaiheessa eli opintojen alussa tulisi opiskelijoille esitellä kaikki ohjauksen osa-alueet:

Lähi-, etä- vai verkko-ohjausta?

Valittaessa lähi- ja etäohjauksen välillä, tulisi tarkkaan miettiä, miten oppiminen voisi parhaiten toteutua. Tähän vaikuttavat monet asia, eritoten koulutuksen ajankohta (alku- keski- vai loppuvaihe), ohjattavien henkilöiden lukumäärä ja ohjauksen aihepiiri. Jos päädytään etäohjaukseen tulisi edelleen tarkoin pohtia käytettävien etätyökalujen soveltuvuutta ja mielekkyyttä käyttötilanteessa, -paikassa ja -ajassa. Tässä artikkelissa käsitellään verkko-ohjausta yhtenä etäohjauksen muotona. Tietokoneen tarjoamien kommunikointivälineiden lisäksi muita etätyövälineitä ovat video ja puhelin. Ennen käytettiin myös kirjettä etäohjauksen välineenä, mutta en itse ole kuullut sitä enää käytettävän, joten olen jättänyt sen pois tarkastelusta tässä artikkelissa. Puhelinkonferenssia ja videoneuvottelua sitä vastoin käytetään yhä enemmän varsinkin, kun uudet tietokonesovellukset mahdollistavat niiden käymisen tietokoneen välityksellä.

Opetuksen tehtävät ja tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa

Opetuksen tehtävänä on edistää korkealaatuista oppimista. Oppiminen on prosessi, jonka edetessä opetuksen tehtävät ja siten myös tavoitteet vaihtelevat. Myös parhaat työtavat ja opetusmenetelmät riippuvat täten opetuksen tavoitteista. Tässä artikkelisarjassa perehdytään ensin opetuksen tehtäviin oppimisprosessin eri vaiheissa ja sen jälkeen kuhunkin vaiheeseen sopiviin opetusmenetelmiin ja työtapoihin.

Miten ohjauksen tulisi edetä?

Ohjaustilanteen rakenne ja -prosessi

Ohjaus voi tilanteesta riippuen kohdistua opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen ja koko elämänhallintataitojen parantamiseen tai vastavuoroisesti johonkin yksittäiseen vuorovaikutustilanteeseen, jonka tavoitteena on ongelmallisen tehtävän, tilanteen, ongelman tms. ratkaiseminen. Jokainen ohjaustilanne voi erilaisesta sisällöstään huolimatta noudattaa samaa rakennetta. Paneudumme tähän seuraavaksi. Rakenteen jälkeen käymme läpi sitä, millaista ohjauksen tulisi olla opintojen eri vaiheessa.

Ohjaaja: Valitse ohjauskysymyksesi ja -roolisi tilanteen mukaan!

Ohjaustilanteeseen vaikuttavat monet ulkoiset ja sisäiset tekijät. Ulkoisiin tekijöihin voidaan lukea kuuluvaksi paikka, aika, ohjauksen välineet (puhelin, netti..), ohjaustilanteessa käytettävä materiaali ja sisäisiin ohjaajan ja ohjattavan vireys- ja tunnetila, kiinnostuksen aste jne.
Ohjaaja voi omilla toimillaan vaikuttaa paljon siihen, miten ohjaustilanne onnistuu. Hän voi valita oppimistyylitestien tulosten mukaan valitut kullekin oppilaalle parhaiten soveltuvat ohjaustilanteessa käytettävät välineet. Tämän lisäksi hän voi valita erilaisia ohjausrooleja ja -tyyppejä oppilaan tilanteen ja käsiteltävän ongelman mukaan.

Käytännön välineitä opettajalle: kuinka vahvistaa oppimista

Oppimisessa tarvitaan älykkyyttä

Älykkyydenlajit jaotellaan 7 eri kategoriaan. Älykkyys mielletään oppimisen edellytykseksi. Kullakin oppijalla on oma mieluisin oppimis – ja työskentelytapansa ja tyylinsä. Oppija voi oppia parhaiten auditiivisesti kuuntelemalla, haptisesti käyttämällä tuntoaistiaan tai kinesteettinen oppiminen liikkumalla. Osa oppijoista on kuvien ja painotekstien varassa visuaalisen opetuksen oppijoina ja osa kaipaa interaktiota, vuorovaikutusta muiden kanssa oppiakseen parhaiten. Seuraavassa käytännön välineitä opettajille, kuinka hyödyntää eri älykkyyden osa-alueita ja vahvistaa oppijoita, jotka oppivat eri älykkyyden osaalueilla.

Ohjauksen kohteena yksilö, pari, ryhmä ja yhteisö!

Tässä artikkelissa keskitymme ohjauksen kohteeseen ja siihen, mihin tilanteisiin yksilö, pari, ja ryhmäohjaus soveltuvat parhaiten. Toivomme myös teiltä lukijat kommentteja siitä, missä tilanteissa nämä ohjausmuodot ovat teidän kokemustenne mukaan toimineet hyvin ja missä tilanteissa valittu ohjausmuoto on osoittautunut epäonnistuneeksi. Meitä kiinnostaa erityisesti tietää, mitkä tekijät vaikuttivat tilanteen onnistumiseen ja/tai epäonnistumiseen.

Opiskelu- ja kouluyhteisöissä opettajan tai ohjaajan antama ohjaus kohdistuu kolmeen otsikossa ensinmainittuun eli yksilöön, pariin tai ryhmään. Yhteisön ohjaus kohdistuu ennen kaikkea työ-, harraste tms. yhteisöjen ohjaamiseen (esim. työohjaus) ja kuuluu täten enemmän konsultointiyritysten toiminta-alueeseen ja siten rajaammekin sen tämän artikkelin ulkopuolelle. Toki yhteisöohjauksen kohteena voi olla myös oppilaitos organisaationa!

Miksi oppimistyylejä kartoitetaan?

Aikuinen oppijana, millaisia valmiuksia tarvitaan?

Aikuisopiskelijoille suunnatuista kartoituksista pyritään hahmottamaan oppijan tavat ja kyvyt oppia.

Toimittamasssaan kirjassa Lätti ja Putkuri, Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan, tuovat esille  kirjan  alku sivuilta, että ”aikuisopiskelijan ohjauksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa löytämään oma oppimistyyli ja kehittäämään sitä entistä paremmaksi.” (Lätti&Putkuri (toim.) 2009,21). Kysymys kuuluu kuinka löytää oma oppimistyyli tai millainen oppija olen? Näihin tulee ensin löytää vastauksia, jotta voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen, kehittämään ja hiomaan omaa oppimistyyliä  tai niitä vahvuuksia, jotka on löytänyt omasta tyylistään oppijana. 

Oppiminen ja oppimiskartoitukset

Oppimiskartoitukset liittyvät olennaisesti oppimiseen ja sen määritelmiin.

Mitä oppiminen on? Mitä tarkoittaa oppimisprosessi?  Sfard (1998) mukaan oppimiseen liittyy kaksi erilaista metaforaa: omaksuminen (acquisition, theorie, Being) ja osallistuminen (participation, praxis, Doing).  Oppiminen on teorian omaksumisen ja yhteisöön rakentumisen, praksiksen, kokonaisuus.