Opitun reflektointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Reflektointivaihe on neljäs ja viimeinen vaihe.

Uusimmat oppimisteoriat painottavat reflektointia oppimiseen kuuluvana tärkeänä vaiheena. Reflektio on omien uskomusten oikeutusten tutkimista. Siihen kuuluu taito nähdä tilanne useista näkökulmista ja kyky etsiä vaihtoehtoisia selityksiä tapahtumille.

Opitun aineksen koostamis- ja soveltamisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Koostaminen ja soveltaminen on kolmas vaihe.

Pruukin mukaan koostaminen on asian tai ilmiön olennaisten piirteiden jäsentämistä ja kantavien rakenteiden muodostamista. Osittain tätä tapahtuu jo oppimisprosessin edellisessä, uuden asian prosessointi –vaiheessa. Tärkeää on saada opiskelijat pohtimaan, mikä asiassa tai ilmiössä on olennaista ja perustavaa, mitkä ovat asian tai ilmiön olennaiset periaatteet tai lainalaisuudet ja mihin kaikkeen ne liittyvät.

Uuden aineksen prosessointivaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Uuden aineksen prosessointi on toinen vaihe.

Orientoitumisvaiheen jälkeen oppimisprosessissa on vuorossa uuden aineksen prosessointi. Pruukin mukaan uuden tiedon ja taidon prosessoinnissa opetuksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa tarkentamaan, täydentämään ja laajentamaan aikaisemmin oppimaansa.

Orientoitumisvaihe ja sitä tukevia opetusmenetelmiä

Tämä artikkelisarja käsittelee oppimisprosessin eri vaiheita ja kuhunkin soveltuvia opetusmenetelmiä. Orientoituminen on ensimmäinen vaihe.

Engeströmin täydellisen oppimisen prosessissa kaksi ensimmäistä vaihetta ovat motivoituminen ja orientoituminen. Motivoitumisessa hän painottaa tiedollisen ristiriidan syntymistä. Orientoitumisessa muodostetaan tietoinen ennakkokuva eli orientaatioperusta.

Tässä artikkelissa käsittelemme orientoitumista hieman laajemmin ja ehkä myös vähän käytännönläheisemmin.

Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO) eli Problem Based Learning (PBL): Tutoriaalin kulku

Ongelmalähtöinen oppiminen koostuu tutoriaaleista ja itsenäisestä opiskelusta

Ongelmalähtöinen oppiminen muodostuu ohjatuista tutoriaaleista ja itsenäisestä opiskelusta.

Ohjatuissa tutoriaaleissa annetaan opittavaan aiheeseen liittyvä virike (trigger), jonka avulla teemaan sukelletaan. Ryhmä määrittelee yhdessä mitä ongelmaa lähdetään ratkaisemaan ja asettaa itselleen oppimistavoitteet.

Opetusmenetelmät: Ongelmalähtöinen oppiminen (OLO) eli Problem Based Learning (PBL)

Mitä ongelmalähtöinen oppiminen on?

Ongelmalähtöinen oppiminen perustuu todellisten tai todellisuutta simuloivien ongelmien ratkaisuun, jolloin opittava tieto kytkeytyy tiukasti työelämässä tarvittaviin taitoihin.

Menetelmässä keskitytään oppimisprosessiin ja osanottajia rohkaistaan omaksumaan ja soveltamaan kehittyviä taitojaan tunnistaa, analysoida ja ratkoa yhä vaikeampia tilannesidonnaisia ongelmia. Ongelmanratkaisu itsessään ei ole menetelmän pääfokuksessa, vaan ongelmien avulla lisätään ymmärrystä ja tietoa.